Suomen Akatemia

Suomen Akatemia on valtion rahoittama tiedepolitiikan asiantuntija, jonka tehtävänä on ylläpitää suomalaisen tutkimuksen korkeaa tasoa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Lähes neljännes saadusta rahoituksesta tulee valtion rahapelitoiminnan voitoista. Akatemia tukee vuosittain yli 400 miljoonalla eurolla huippututkimusyksiköiden toimintaa, jotka toteuttavat usein kauaskantoisia ja riskialttiita projekteja. Pitkällä tähtäimellä investoinnit voivat kuitenkin johtaa uusien tieteenhaarojen ja merkittävien innovaatioiden syntyyn.

Akatemia on tärkein yksittäinen akateemisen huippuosaamisen tukija, jota ilman moni poikkitieteellinen tai taloudellisesti epävarma tutkimusprojekti jäisi tekemättä. Työ ei kuitenkaan mene hukkaan missään vaiheessa, sillä tutkimustulokset kantavat hedelmää usein välillisesti vuosien tai jopa kymmenien vuosien päästä, samalla kun tutkijat ja opiskelijat saavat kerrytettyä omaa asiantuntemustaan. Korkean tason tutkimus tähtää usein tulevaisuuden ennakoituihin haasteisiin, joiden vaatimaa teknologiaa lähdetään teoreettisten läpimurtojen pohjalta vasta suunnittelemaan. Huippututkimusyksiköitä on Suomessa 15, joista Aalto-yliopistossa sijaitsee tällä hetkellä peräti neljä.

Alla on listattu tiivistetysti Suomen Akatemian tärkeimpiä tehtäviä tieteen edistäjänä.

  • Korkeakoulujen ja yliopistojen tutkimusyksiköiden rahallinen tukeminen.
  • Huippututkijoiden ja tutkijoiksi tähtäävien toimintaedellytysten parantaminen.
  • Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen yleinen edistäminen olemassa olevien kärkihankkeiden kautta, jotka ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa tieteellisen maailman huipulla.
  • Uusien strategisesti mielenkiintoisten ja innovatiivisten tutkimusten tukeminen, jotka tähtäävät tulevaisuuden ratkaisuihin.
  • Tutkimustulosten entistä nopeampi ja tehokkaampi hyödyntäminen.
  • Kansainvälisen tieteellisen yhteistyön edistäminen.
  • Toimia tiedepolitiikan kansallisena suunnannäyttäjänä ja puheenvuorojen rohkeana avaajana.
  • Linkki Suomen valtion päättäjien ja akateemisten tutkijoiden välillä.

Suomalainen laskennallisen päättelyn huippuyksikkö COIN

Tämä tietojenkäsittelytieteen laitoksen hallinnoima huippuyksikkö yhdistää teoreettisen tietotekniikan, tilastotieteen ja syvällisen data-analyysin olemassa olevaan ja tuotettuun raakainformaatioon. Suuren datamäärän käsittely ja sieltä olennaisen tiedon poiminta ovat ajankohtaisia aloilla, jotka tähtäävät keinoälyn, sumean logiikan ja automaation avulla parantamaan ihmisten elämänlaatua. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi molekyylibiologia, genetiikka ja biolääketiede. Yksikkö käsittelee tutkimuksissaan laskennallisesti ja logistisesti vaikeasti hahmotettavia monimutkaisia datajoukkoja, joiden jalostaminen helposti hyödynnettäväksi informaatioksi vaatii entistä nopeampaa automatisoitua päättelykykyä. COIN-laboratoriossa kehitettyjä algoritmeja käytetään jo kahdessa lippulaivahankkeessa. Näistä toinen liittyy bioinformatiikan mittaustietokantojen hyödyntämiseen ja toinen hajautetun tieteellisen tiedon yhdistämiseen helposti käytettävään muotoon.

Sovelluksia, joita COIN-hankkeiden tutkimukset sivuavat.

  • Älykäs automatisoitu tiedonhaku tieteen ja erikoisalojen asiantuntijoiden tarpeisiin pohjautuen
  • Olennaisen tiedon siivilöinti useasta eri lähteestä
  • Massiivisen tietomäärän mallinnus ja simulaatio
  • Laskennallisiin ratkaisuihin pohjautuvat molekyylibiologian tilastolliset sovellukset

Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö COMP

Nanotieteen huippuyksikkö on tieteenkehityksen aallonharjalla, sillä sen tuottamaa tutkimus- ja kehitystyötä sovelletaan lähes kaikessa nanorakenteisiin ja edistyneisiin materiaaleihin liittyvissä sovelluksissa, aina atomitasolta näkyvän maailman ilmiöihin asti. Lähes kaikki teollisuudenhaarat hyötyvät nanotieteen tutkimuksesta. Elektroniikassa prosessorien energiankulutus ja kasvanut tiedon varastoinnin tarve vaatii jatkuvasti pienempään tilaan pakattuja bittejä. Aallon yksikkö, yhdessä maailman huippuyliopistojen ja laboratorioiden kanssa, pyrkii löytämään keinoja miten esimerkiksi yksittäiset atomit voivat toimia tiedon varastointipaikkana. Ruoan tuottajat etsivät kuumeisesti keinoja parantaa terveellisten ruokien makua, koostumusta ja säilyvyyttä, jotta ihmisten ruokatottumuksia voidaan viedä luonnonvaroja säästävään ja ilmastonmuutosta hillitsevään suuntaan. Itseohjautuvien autojen ja sähköautojen esiintulo, vaativat levitäkseen nykyistä paljon pienempiä ja pitkäikäisempiä akkuja ja myös tähän nanotieteen laboratorio etsii vastauksia.

Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö

Vuonna 2012 Aalto-korkeakoulun alaisuudessa uuden startin saanut mataliin lämpötiloihin ja kvantti-ilmiöiden tutkimukseen paneutunut kylmälaboratorio ja sen tutkimusyksikkö, tukevat yhdessä nanotieteen tutkijoiden kanssa erityisesti teollisuuden ja lääketieteen laitteiden mekaanisten ja sähköteknisten komponenttien kehitystä. Sovelluskohteita voivat olla esimerkiksi aivojen kuvantamisessa tarvittavat sensorit tai kemianteollisuuden mittauslaitteet, joilla analysoidaan neste- ja kaasuseosten koostumusta. Huippuyksikkö ja sen fyysikot ovat ansioituneet kansainvälisesti, sillä useampi nano- ja kryotekniikka-alan yritys on saanut alkunsa heidän työn tuloksena. O.V. Lounasmaan perustama ja johtama kylmälaboratorio nousi 1990-luvulla kansainvälisesti merkittäväksi tekijäksi pitkäjänteisen tutkimustyönsä ansiosta. Yksikössä saavutettiin ensimmäisenä maailman kylmin lämpötila laboratorio-olosuhteissa vuonna 1993.

Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikkö HYBER

HYBER keskittyy tutkimuksissaan kolloidien käyttäytymiseen, proteiinien muokkaukseen geenimanipulaation avulla, molekyylien itsejärjestäytymiseen, sekä näihin liittyviin käytännön sovelluksiin, esimerkiksi selluloosaan pohjautuvien materiaalien valmistuksessa. Muita tärkeitä kehityskohteita ovat nanomateriaalien ja biomolekyylien tuottaminen sekä teknisin, että biologisin menetelmin. Materiaalien jalostus- ja tuotantoprosesseja pyritään jatkuvasti optimoimaan ja automatisoimaan luonnonvarojen säästämiseksi, mutta olemassa olevien keinojen fyysiset ja tekniset rajat alkavat tulla useilla teollisuuden sektoreilla vastaan. Biologinen räätälöinti pyrkii biotalouteen ja biotieteisiin pohjautuvaan materiaalien tuotantoon, jossa luonnon omia järjestelmiä hyödyntämällä voidaan rakentaa sekä taloudellisesti, että ympäristöllisesti kestäviä valmistusmenetelmiä.