Urbaani Onni

Ympäristön ehdoilla rakennettava kaupunki tarvitsee teknistyvässä yhteiskunnassa lisääntyvästi keinoja yhdistää urbaani sosiaalinen elintila järkevällä tavalla ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Aalto-yliopistossa toteutettu, Tekesin rahoittama ja Tampereen teknillisen yliopiston avustama Urbaani onni -hanke tutki elämänlaatuun ja asukkaiden hyvinvointiin liittyviä kaupunginkehittämisen malleja maantieteellisestä, tilastotieteellisestä ja ihmislähtöisestä näkökulmasta.

Tämänhetkinen kaupunkisuunnittelu ottaa varsin pinnallisesti huomioon ihmisten asumisvalintoja, elämäntapoja tai sosioekonomisia lähtökohtia ja tähän hanke pyrki osaltaan tuomaan helpotusta. Projekti toteutettiin kyselytutkimukseen pohjautuen Helsingissä ja Espoossa 11 eri asuinalueella ja siihen osallistui yli 3000 asukasta vuoden 2009 aikana. Itse tutkimustyö valmistui vuonna 2011, jonka jälkeen tuloksia on hyödynnetty muissa Aallon kaupunkien kehitystä tukevissa projekteissa.

Tutkimustulokset

Tulokset vahvistivat käytännön tasolla vallalla ollutta käsitystä Suomen kaupunkikuvasta, joka on eurooppalaisittain sangen hajautunut ja ekologisilta ratkaisuiltaan alueittain suuresti vaihteleva. Tärkeimpänä tekijänä asumisviihtyvyyttä ylläpitäväksi tekijäksi nousi esiin ulkoinen ilme, jossa erityisesti ympäristön viimeistely ja luonnon läheisyys, olivat asuminen hinta-laatusuhteen ohella asukasryhmien ykkösprioriteetteja aluetta valittaessa. Ympäristöolosuhteiden ja niiden muokattavuuden lisäksi asuinalueen maine, yleinen sosiaalinen ilmapiiri, elämänkirjo ja yhtenäinen naapurusto ovat usein voimakkain yksittäinen tekijä muuttopäätöstä tehdessä. Toiminta- ja harrastemahdollisuudet olivat olennaisia kaikille nuorille ja työikäisille ihmisille, iäkkäämpien painottaessa näiden lisäksi palveluiden läheisyyttä ja laatua. Neljäs tutkittu osa-alue kattoi vapaasti arvioitavan tunnelman, mikä koostui muun muassa asuinympäristön rauhallisuudesta ja rentouttavuudesta, lapsiystävällisyydestä, sekä yllätyksellisyydestä.

Hankkeen loppupäätelmä toi esiin positiivisen psykologian tarpeen, sekä sosiaalisen kestävyyden ja tasa-arvon kasvavan merkityksen ihmisten asuinympäristöä kehitettäessä. Kaupunkikuvaa olisi hyvä muokata entistä enemmän tulevaisuutta varten, sillä aiemmin vallalla ollut vanhaan nojautuva ongelmalähtöinen rakentaminen, jossa pyritään hillitsemään sosiaalisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia puhtaasti teknisestä näkökulmasta, ei ole tuottanut kestäviä tuloksia.

Tämän päivän modernit kuluttajat liikkuvat paljon, etsivät jatkuvasti uusia virikkeitä ja tarvitsevat omaa aikaa ja tilaa rauhoittuakseen toisinaan kiivaan elämänrytmin vastapainoksi. Asuinympäristön tulisi tukea palautumista ja stressin vähentämistä luonnostaan. Aktiivinen mieli kaipaa kuitenkin aika ajoin innostavia kokemuksia, joten liian homogeeninen rakentaminen ei sekään ole yksiselitteisesti paras ratkaisu. Jokainen alue tulisikin kehittää olemassa olevan ja mahdollisesti tulevan asuinkannan ehdoilla.

Kestävän kehityksen periaatteet

Kestävä kehitys ja yhteiskunnallinen vastuullisuus on tuotu nykyään pysyvästi mukaan myös korkeakoulujen opetussuunnitelmiin ja se käsittää neljä eri osa-aluetta: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Ekologinen kestävyys tähtää luonnonvarojen kierrätystä ja säästämistä tukevaan suunnitteluun, jossa luonnon ja luonnonilmiöiden tulisi pysyä tasapainossa kehityksen kanssa. Taloudellinen kestävyys puolestaan pyrkii ekotehokkaisiin tuotanto- ja kulutustapoihin, jotta teollisuuden päästöt saataisiin minimoitua tavaroiden ja palveluiden elinkaaren joka vaiheessa. Sosiaalinen kestävyys painottaa yhteiskuntasuunnittelussa yhdenvertaista kansalaisten mahdollisuutta itsenäiseen hyvinvointiin, ottaen perusoikeudet ja tarpeet mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kulttuurinen kestävyys tukee muita osa-alueita, vaalien jokaisen maan ja alueen historiaa sekä kulttuuriperintöä.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu osana Aalto-yliopistoa, solmi vuonna 2008 kansainvälisen Kyoto Design Deklaraation yli 120:n muun taide- ja muotoilukorkeakoulun kanssa. Tässä julistuksessa oppilaitokset sitoutuivat noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita kaikessa toiminnassaan, mukaan lukien opetus- ja tutkimustoiminta, tuotanto ja kierrätys, sekä kampusalueiden ympäristön kehittäminen ekoystävälliseksi. Korkeakoulujen tärkeä tehtävä on myös esimerkin näyttäminen ja valistustyö ympäristöasioissa ja tätä kautta tukea luontaisesti ekologisesti kestävien ratkaisujen käyttöönottoa yhteiskunnassa. Aalto-yliopisto on tältä osin kaikissa yksiköissään ollut edelläkävijä erityisesti energiankulutuksen optimoinnissa ja jätteiden lajittelussa. Yliopistolla kiinteistöjen kehitysstrategiaan kuuluu myös osittainen omavaraisuus energiantuotannossa, jonka jatkotavoitteen päämääränä on muuttaa Otaniemi täysin energiaomavaraiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Energiatutkimuksen uusia tuulia

Ilmastomuutoksen herättämät kysymykset ovat tuoneet tutkijoiden eteen aivan uudentyyppiset haasteet. Luonnonvarojen käyttö on globaalilla tasolla vaikeasti kontrolloitavaa ja ennustettavaa, sillä eri maiden sisäinen politiikka rajoittaa esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä vaihtelevasti. Maailma tarvitseekin kipeästi ratkaisuja, joilla ensisijaisesti päästöt saadaan hallintaan ja sen jatkeeksi vaihtoehtoisia energiantuotannon muotoja, jotka pystyvät kilpailemaan vallalla olevien energialähteiden, kuten öljyn ja hiilen kanssa. Aallon energiatutkimushankkeet kohdistuvat konkreettisten innovaatioiden, kuten tehokkaampien akkujen lisäksi, palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Näissä tuotteen sijasta tähdätään kuluttajien tarpeiden ennalta selvittämiseen ja niiden pehmeään ohjaamiseen teknisissä ratkaisuissa energiaa säästävään suuntaan.

ICT-kehitys (informaatio- ja kommunikaatiotekniikka) on tullut pysyvästi energiatutkimuksen keskiöön. Vaikka prosessoreiden hyötysuhde on lähes kymmenkertaistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana, elektronisten laitteiden tuotekehityssyklin nopeutuminen ja erityisesti kehitysmaiden kasvavat mobiilimarkkinat lisäävät globaalia energiantarvetta kiihtyvällä tahdilla. Aalto-yliopiston tutkijat yhdessä maailman muiden teknillisten korkeakoulujen kanssa etsivätkin nyt kiivaasti ratkaisuja räjähdysmäiseen laitekannan ja bittivirran kasvuun. Yliopiston energiatalouteen liittyviä tutkimushankkeita on useita, joista Energiatehokkuustutkimusohjelma AEF on laajin ja se kattaa koko yhteiskunnan energiatarpeet.